palkki5


Yleistä

Seutukunnasta

Savon maakunta muodostui ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren
rauhassa 1323. Historian kuluessa Joroinen, kuten Maaveden kyläkin,
on kuulunut niin Etelä- kuin Pohjois-Savoonkin. Maavedestä, joka on
luonnonoloihin perustuva nimi, tuli nimi seutukylälle, joka oli 1600-
luvun jaotuksen mukaan hyvin laaja. Se sisälsi alueita sekä Joroisten
että nykyisen Pieksämäen alueelta.

Maaveden kylän rajat olivat häilyväiset aina siihen asti, kun seutukyliä
alettiin purkaa pienempiin hallintoyksiköihin viranomaisten toimesta
1640-luvulla. Alue kartoitettiin ensimmäisen kerran v. 1748 – 49, rajalinjat
vedettiin pisteestä pisteeseen, maastoon rajoja ei merkitty.
Tuolloin Kekripurosta, joka tarkoittanee nykyistä Kekonpuroa, tuli
Joroisten ja Pieksämäen välinen raja.

Nykyinen Maaveden kylä koostuu useasta pikkukylästä mm. Aseman
kylä, Puukkola, Korpikylä. Ennen 1900-luvun alussa rakennettua
rautatietä kyläkunnan nimi oli Suihkola. Rautatie teki Suihkolasta
Maaveden, sillä pysäkille piti keksiä uusi nimi jo käyttöön
varatun Suihkolan tilalle.

Asutuksen historiaa

Nykyisen Maaveden kylän alkuperäiset asukkaat ovat kulkeutuneet
lähinnä metsästysretkillä Hämeestä ja Karjalasta. Läntisiä sukuja ovat
esimerkiksi Leväiset. Pääosa väestöstä on kuitenkin kulkeutunut idästä.
Rytkösten suku on tullut Maavedelle Karjalan suunnasta 1490-luvulla.
Vuosina 1541 – 61 karjalaisten sukunimistöjen osuus Joroisten väestöstä
oli 70 % ja tilanne lienee myös Maaveden osalta ollut samansuuntainen.
Itäiset murteet olivat hallitsevia, mutta keskiajalla Karjalan ja Savon
murteet ovat alkaneet loitota toisistaan. Asutuksen levitessä vesistöjä
pitkin etelästä pohjoiseen Maavesi oli hiukan syrjässä valtaväylistä.
Se välttyi siten pahimmilta konflikteilta, jotka olivat etenkin Saimaan
rantakylien riesana. Maavesi oli kuitenkin kauttakulkupaikkana
Saimaalta Sysmän, joka on Suomen 107:ksi suurin järvi, ja Maaveden
järven kautta Pieksämäelle, sieltä edelleen Kymijoen vesistöön ja
Suihkolanjoen kautta Syvänsijärvelle ja edelleen Rautalammin vesistöön.

Maataloudesta

Nykyinen Maaveden kylä on yksi Joroisten vanhimmista peltoviljelyyn
siirtyneistä kylistä. Tästä osoituksena on muun muassa 1600-luvun
Joroisten vaurain tilallinen, joka oli maaveteläinen Niilo Janhunen.
Hän oli samalla koko Savon toiseksi rikkain tilallinen neljällätoista
lehmällä, kolmellatoista lampaalla, kolmella sialla ja neljällä
hevosella omistaen näin 25 nautayksikköä.

Vuosi 1601 oli katovuosi, ns. olkivuosi. Maavesi selvisi siitä
Joroisten kylistä parhaiten.

Kylän tilat olivat pieniä, säätyläisomistus vähäistä eikä tiloilla ollut
laajoja takamaita kuten kartanoilla. Tästä syystä Maaveden taloluku
lisääntyi nopeasti jakamisten seurauksena. 1600-luvun puolesta välistä
1800-luvun puoliväliin mentäessä Maaveden taloluku oli noussut 7:stä
22:een. Tiloille annettiin talonnumerot vuonna 1725. Talonnimet saatiin
vasta vuonna 1830.

Liikenneolojen kehityksestä

Kulkuväylinä toimivat aluksi vesistöt. Tieyhteydet olivat huonot aina 1900-luvulle asti. Vuonna 1840 aloitettiin uuden tieväylän suunnittelu Pieksämäen ja Joroisten välille. Tie rakennettiin työllisyystöinä vuosina 1845–46. Se määriteltiin kahdeksan kyynärää leveäksi maantieksi vuonna 1854. Suihkolanjoen silta rakennettiin vuonna 1869 uudestaan, jolloin sekä puu että kiviosat tehtiin entistä vahvemmiksi. Vuonna 1895 tehtiin uusi kiviholvilla varustettu silta. Vuosina 1932-33 tie korjattiin varatöinä ja vuoden 1934 alusta tie tuli valtion hoitoon.

Savonradan valmistuttua 1889 alkoi poikkiradan suunnittelu Savon ja
Karjalan ratojen väliin. Rata tuli kulkemaan Maaveden kautta. Väliaikai-
nen liikenne Pieksämäki–Varkaus välillä aloitettiin 1.11.1913. Liikenne
vakinaistui vuotta myöhemmin. Tuolloin alkoi myös liikenne
Savonlinnaan.

Rautatiet oli merkittävä työnantaja Maavedellä. Höyryveturit tarvitsivat
puut. Maavedellä sijaitsi halkojen välivarasto, jonne ne tuotiin hevosilla
ja kuorma-autoilla ns. puolikuivina. Halot aumattiin kolme metriä
korkeisiin pinoihin, viisi yhden katoksen alle. Halkoja oli kaikkiaan
tuhansia motteja. Maavedeltä halot sitten kuljetettiin junalla
Huutokoskelle, jossa ne sirkkelöitiin.

Lähteinä käytetty:

Joroisten historia I ja II